Mitä arvioidaan?
Yhdenvertaisuuslain sisällöt liittyvät yhdenvertaisuuden edistämiseen (luku 2), syrjinnän kieltoihin (luku 3) sekä syrjinnän uhrin oikeusturvaan. Yhdenvertaisuuden arviointi voi sisällöllisesti jakautua kahteen osa-alueeseen jotka ovat:
- Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen
- Yhdenvertaisuuden edistäminen
Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Yhdenvertaisuuslain yksi keskeisistä tavoitteista on ehkäistä syrjintää. Syrjinnän tunnistaminen on tärkeä osa yhdenvertaisuuden arvioimista. Arviointia tehtäessä olisi hyvä tietää: mitä syrjintä eri muodoissa yhdenvertaisuuslain mukaan tarkoittaa, mikä on kiellettyä syrjintää ja mikä laillista erilaista kohtelua, mitä tarkoitetaan positiivisella erityskohtelulla, mitä tarkoitetaan kohtuullisilla mukautuksilla ja minkälaista syrjintää eri väestöryhmien kohdalla esiintyy.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
Syrjinnän ilmenemisen arviointia voidaan tehdä sekä henkilöstöpolitiikan että toiminnan osalta. Arvioinnissa voidaan pyrkiä vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Esiintyykö organisaatiossa tai sen palveluissa syrjintää sen eri muodoissa?
- Miten syrjinnän ilmeneminen on havaittu?
- Millaisiin ryhmiin se kohdistuu?
- Millaisia menettelytä syrjintätilanteisiin puuttumiseksi on käytössä?
- Miten vaikuttavia ne ovat?
- Millaisia muita toimenpiteitä syrjinnän ehkäisemiseksi on käytössä? (asenteisiin vaikuttaminen jne.)
- Millaista tieto syrjinnästä organisaation toimialalla on saatavilla?
- Saavatko vammaiset henkilöt asianmukaisia kohtuullisia mukautuksia?
- Huomioidaanko syrjimättömyys työpaikkailmoituksissa?
Yhdenvertaisuuslaki määrittelee myös sallitun erilaisen kohtelun. Kaikki erilainen kohtelu joka perustuu henkilöön liittyvään syyhyn, kuten terveyden tilaan, ikään, kansalaisuuteen jne. ei lain mukaan ole syrjintää. Yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja liikennelainsäädännössä on säädetty erilaisista ikärajoista ja vaatimuksista.
Myös muulla kuin lakiin perustuvalla erottelulla voi olla perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet, erilaisten kieliryhmien yhdenvertaisuuden edistäminen tai uskonnollisille vähemmistöille annettavat avustukset eivät ole syrjintää, sillä ne pyrkivät perusoikeusnäkökulmasta hyväksyttävään päämäärän. Tällaisia päämääriä ovat esimerkiksi kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien, syrjimättömyyden ja tasa-arvon sekä lasten ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen.
Myöskään positiivinen erityiskohtelu jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaan ole syrjintää. Positiivisen erityiskohtelulla on oltava perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite, sen tulee olla suunniteltua, oikeasuhtaista ja tilapäistä. Positiivista erityiskohtelua on esimerkiksi rekrytointitoimenpiteet joilla pyritään lisäämään aliedustettuun ryhmään kuuluvien (esimerkiksi maahanmuuttajat) henkilöiden osuutta henkilöstössä. Positiivinen erityiskohtelu ei kuitenkaan saa muodostua muita henkilöitä syrjiväksi.
Erilainen kohtelu työssä ja työtehtävään valittaessa on yhdenvertaisuuslain 12 §:n mukaan oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi papin virkaa täytettäessä voidaan edellyttää tiettyyn kirkkokuntaan kuulumista tai kiinalaiseen ravintolaan voidaan hakea kiinalaistaustaisia työntekijöitä.
Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää on
Määritelmä | Esimerkki |
---|---|
Välitön syrjintä (10 §): henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa |
Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa |
Välillinen syrjintä (13 §): näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella |
Työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. |
Häirintä (14 §): Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. |
Loukkaustarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. |
Ohje tai käsky syrjiä (8 §): Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. |
Ravintolan johtaja käskee eteisvahtimestareita varmistamaan että tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt eivät pääse ravintolaan |
Kohtuullisten mukautusten epääminen (15 §): Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja joka jättää tekemättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyllistyy syrjintään. |
Työnantaja kieltäytyy tarvittavista kohtuullisista järjestelyistä, joita vammainen työnhakija tarvitsisi osallistuakseen työpaikkahaastatteluun |
Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 §): Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. |
Linja-autoyhtiö edellyttää kuljettajanpaikkaa koskevassa hakuilmoituksessaan hakijoilta Suomen kansalaisuutta |
Vastatoimen kielto (16 §): Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. |
Työnantaja siirtää työntekijän toisiin vähemmän vaativiin työtehtäviin hänen ilmoitettuaan syrjintäkokemuksesta työsuojeluviranomaiselle |
Syrjinnän seuranta ja arkaluontoisten tietojen käsittelyn kielto
Syrjintätiedon keräämisessä on hyvä tuntea yksityisyyden suojaan koskevaa sääntelyä. Henkilötietolaki turvaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaan liittyviä perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä. Lakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn ja se sisältää muun muassa kiellon arkaluontoisten tietojen käsittelystä. Henkilötietolaki ei kuitenkaan estä syrjintään liittyvän tiedon keräämistä, kunhan kerättävä tieto ei luonteeltaan henkilötietoa. Yhdenvertaisuuden arviointia tehtäessä onkin tärkeä muistaa että:
- Eri menetelmillä kerättävät tiedot eivät saa muodostaa henkilötietoja tai henkilörekisteriä
- Yhdenvertaisuuskyselyt tulee toteuttaa anonyymeina
- Kyselyissä on syytä varmistaa, että vastauksia ei voida jonkin muun muuttujan (kuin nimi) perusteella yhdistää tiettyyn henkilöön
Mikä on henkilötieto?
- henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;
- henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;
- henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;
Arkaluontoiset henkilötiedot
Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:
- rotua tai etnistä alkuperää;
- henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
- rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
- henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
- henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
- henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia
Syrjintä eri väestöryhmissä
Jokainen ihminen voi joutua kohtaamaan syrjintää tai ennakkoluuloja jonkin hänen liittyvän syyn kuten iän, uskonnon, terveydentilan jne. perusteella. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat henkilöt jotka kuuluvat ryhmiin joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Vaikka syrjinnän mekanismit ovat usein samanlaisia, syrjintä tilanteet vaihtelevat eri ryhmien kohdalla. Eri ryhmien erityskysymysten tunteminen voi auttaa tunnistamaan syrjintää. Seuraavassa esimerkkejä syrjinnästä ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä syrjintäperusteiden osalta:
Esimerkkejä syrjinnän kokemuksista eri väestöryhmissä
Romanit
- Romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot heikentävät romanien yhdenvertaisia mahdollisuuksia työllistyä
- Romanilapsia kiusataan kouluissa muita lapsia enemmän
- Romaniperheelle asetetaan erityisehtoja kun he vuokraavat asunnon / vuokra-asuntoa ei myönnetä lainkaan
- Työpaikalla tai kaupassa tapahtuvasta varkaudesta syytetään helposti ensimmäiseksi romanityöntekijää tai -asiakasta
Saamelaiset
- Kunta kieltäytyy tarjoamasta saamenkielistä päivähoitoa tai vanhustenhoitoa vaikka siihen olisi tarvittavat resurssit
- Saamelaisiin kohdistuu vihapuhetta internetissä
- Saamelaisnuorten kokevat syrjintää kulttuurisen taustansa takia
Maahanmuuttajat
- Näkyviin vähemmistöihin (tummaihoiset ja muut valtaväestöstä ulkonäöltään poikkeavat) kuuluviin henkilöihin kohdistuu rasistista nimittelyä ja väkivaltaa julkisilla paikoilla
- Kielitaitovaatimukset asetetaan vaatimukseksi työssä, jossa ne eivät ole työn tekemisen kannalta välttämättömiä
- Henkilön, jolla on vieraskielinen nimi tai joka puhuu murtaen suomea, on vaikeampi työllistyä kuin kantasuomalaisen
Vammaiset
- Pyörätuolilla liikkuva henkilö ei pääse esteellisiin kauppoihin, työpaikkoihin tai luokkahuoneisiin, vaikka kohtuullisilla toimilla pääsy olisi järjestettävissä
- Huonokuuloinen henkilö ei kuule keskustelua meluisassa kokousympäristössä ja häneltä evätään induktiosilmukan käyttö
- Näkövammainen henkilö ei voi osallistua yliopiston pääsykokeeseen, koska koe perustuu näkemiseen, vaikka itse opintoura ja opintojen suorittaminen olisivat hänelle mahdollisia
Seksuaalivähemmistöt
- Henkilö ei uskalla tuoda samaa sukupuolta olevaa partneriaan työyhteisön tietoon, koska pelkää syrjintää
- Homoseksuaaleihin kohdistuu viharikollisuutta
- Seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori/ aikuinen joutuu kuuntelemaan loukkaavia vitsejä koulussa/työpaikalla
Lapset ja nuoret
- Lapsia ja nuoria ei kuulla heidän elämäänsä koskevia päätöksiä tehtäessä
- Nuorten heikompi asema työmarkkinoilla
- Kouluissa esiintyvä syrjintä, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä
Vanhukset ja ikääntyneet
- Vanhukset kokevat että heidät nähdään sairaina tai kyvyttöminä vaikuttamaan heidän omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin
- Ikääntyneiden kohtaa syrjintä työmarkkinoilla
- Vanhusten tarpeiden ohittaminen sähköisiä palveluita suunniteltaessa
Uskonnolliset ja vakaumukselliset ryhmät
- Henkilön vaatetukseen tai uskonnonharjoittamiseen liittyviä tekijöitä pidetään esteenä henkilön työnteolle silloin kun ne tosiasiallisesti eivät sitä ole
- Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja ja heidän on vaikeampi työllistyä
- Uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuu viharikollisuutta (väkivalta ja ilkivallanteot)
Moniperusteinen syrjintä
- Romanivanhus tulee syrjityksi niin romanina kuin vanhuksena
- Vammaista maahanmuuttajaa ei oteta työvoimapoliittiselle kotoutumiskurssille, koska hänen työllistymismahdollisuutensa katsotaan olevan muita huonommat
- Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on korkeampi riski tulla kiusatuksi päivähoidossa tai koulussa
- Seksuaalivähemmistöön kuuluvan vanhuksen kumppania ei tunnusteta perheenjäseneksi sairaan – tai vanhuksenhuollossa
Yhdenvertaisuuden edistäminen
Yhdenvertaisuuden edistäminen on syrjintää ja siihen puuttumista laajempi asiakokonaisuus. Yhdenvertaisuutta ja sen edistämistä voidaan arvioida esimerkiksi eri väestöryhmien yhdenvertaisuuden (syrjintäperustelähtöinen tarkastelu), organisaation toimintojen tai hyvien väestösuhteiden näkökulmista. Yhdenvertaisuutta arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota sekä muodollisen että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen työyhteisössä ja toiminnassa.
Muodollinen yhdenvertaisuus
Muodollisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä tulee kohdella samalla tavoin ilman syrjintää.
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tämä edellyttää niiden olosuhteiden muuttamista, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
Positiivinen erityiskohtelu
Positiivinen erityiskohtelu on keino tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseen ja syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseen tai poistamiseen. Se mahdollistaa henkilöön liittyvän syyn huomioimisen esimerkiksi rekrytoinnissa, oppilaanotossa tai palveluiden tarjonnassa. Käytännössä positiivisessa erityskohtelussa on kyse tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän (esim. lapset tai vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavista toimenpiteistä. Nuorten työnvälityspalvelut, ikäihmisten nopeutettu menettely sosiaalipalveluiden tarpeen arvioinnissa tai oppilaitosten kielikiintiöt ovat esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta. Positiivinen erityiskohtelun tulee olla tavoitteisiinsa nähden oikeasuhtaista eikä se saa muodostua toisia ryhmiä syrjiväksi.
Kohtuullinen mukauttaminen
Kohtuullisilla mukautuksilla turvataan vammaisten henkilöiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta erilaisissa tilanteissa. Kohtuullisten mukautusten tekeminen on yhdenvertaisuuslain mukainen velvollisuus jonka laiminlyönti katsotaan yhdeksi syrjinnän muodoksi. YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksittäistapauksissa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Ryhmäkohtainen tarkastelu
Ryhmäkohtaisen arvioinnin ideana on pohtia sitä, onko eri taustoista tulevilla henkilöillä yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia organisaatiossa tai käyttää sen tuottamia palveluita? Arvioinnin yhteydessä voi myös pyrkiä tunnistamaan keinoja, joilla eri taustoista tulevien henkilöiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää. Arvioinnin tekemisen edellytyksenä on se, että organisaatiossa on riittävästi tietoa ja osaamista ryhmien erityiskysymyksistä. Tietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja ottamalla arviointiin mukaan eri ryhmiä edustavia kansalaisjärjestöjä.
Arvioinnin alkuun pääsemistä voi helpottaa taulukossa esitettyjen esimerkkikysymysten pohtiminen.
Arvioinnin kohde | Henkilöstön yhdenvertaisuus | Toiminnan yhdenvertaisuus |
---|---|---|
Ikä |
|
|
Alkuperä ja kansalaisuus |
|
|
Kieli |
|
|
Uskonto ja vakaumus |
|
|
Mielipide, poliittinen toiminta ja ammattiyhdistystoiminta |
|
|
Perhesuhteet |
|
|
Terveydentila |
|
|
Vammaisuus |
|
|
Seksuaalinen suuntautuminen |
|
|
Organisaation toimintojen tarkastelu
Yhdenvertaisuuden edistämistä voi myös tarkastella organisaation toimintojen kehittämisen näkökulmasta. Eri alojen organisaatioiden toiminnot eroavat luonnollisesti toisistaan. Esimerkiksi oppilaitosten toimintojen kehittäminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta edellyttää erilaisia toimenpiteitä kuin esimerkiksi poliisin toimintojen kehittäminen. Useimmilla organisaatioilla on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä mitä tulee henkilöstöpolitiikan tai esimerkiksi palveluprosessin osa-alueisiin. Toimintolähtöisen arvioinnin tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka yhdenvertaisia organisaation eri toiminnat ovat, miten yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat voidaan tunnistaa ja millaisin keinoin yhdenvertaisuutta voidaan edistää?
Seuraavissa esimerkeissä kuvataan yleisiä henkilöstöpolitiikkaan ja toimintaan liittyviä toimintoja ja sitä, miten niiden yhdenvertaisuutta voidaan tavoitteellisesti edistää. Lisäksi taulukosta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritty vastamaan.
Yhdenvertaisuuden edistäminen henkilöstöpolitiikassa
Toiminta | Tavoitteita | Esimerkkejä käytännöistä |
---|---|---|
Johtaminen |
|
|
Rekrytointi |
|
|
Perehdyttäminen |
|
|
Henkilöstökoulutus |
|
|
Henkilöstön palkkaus, uralla eteneminen ja tehtävien jako |
|
|
Työhyvinvointi ja työolojen kehittäminen |
|
|
Työsuojelu |
|
|
Työntekijöiden osallisuuden lisääminen |
|
|
Tiedottaminen ja viestintä |
|
|
Yhdenvertaisuus toiminnassa
Toiminta | Tavoitteita | Esimerkkejä toimintamalleista |
---|---|---|
Palvelustrategian kehittäminen |
|
|
Asiakaspalvelu |
|
|
Neuvonta ja palveluohjaus |
|
|
Tulkki- ja omankielinen palvelu |
|
|
Erityspalvelut |
|
|
Asiakaspalaute |
|
|
Yhteistyö eri väestöryhmien kanssa |
|
|
Syrjinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen palveluiden osalta |
|
|
Tiedottaminen |
|
|
Esteettömyystoiminta |
|
|
Lainsäädännön, ohjeistuksien ja politiikan valmistelu |
|
|
Hankintojen kehittäminen |
|
|
Hyvien väestösuhteiden tarkastelu
Yhdenvertaisuutta voidaan arvioida myös hyvien väestösuhteiden näkökulmasta. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena on se, miten työyhteisön tai laajemmin yhteiskunnan sosiaalinen ilmapiiri vaikuttaa eri taustoista tulevien henkilöiden toimintavalmiuksiin? Väestösuhteiden kannalta keskeisiä osa-alueita ovat asenteet, turvallisuus, vuorovaikutus ja osallisuus. Tarkastelua voi tehdä esimerkiksi sen osalta millaiset asenteet eri väestöryhmiä kohtaan organisaatiossa on, miten turvallisena toiminta koetaan, voivatko henkilöt olla avoimesti sellaisia kuin ovat, minkälaiset tekijät vaikuttavat vuorovaikutukseen eri ryhmien välillä ja millaisia kokemuksia osallisuudesta ja vaikuttamisesta eritaustaisilla henkilöillä on. Väestösuhteiden tarkastelemiksi on kehitetty tukimateriaaleja kuten hyvien suhteiden indikaattorit joita voi hyödyntää arviointia tehtäessä. Esimerkkimateriaalit löytyvät seuraavasta yhdenvertaisuus.fi sivuston osiosta:
http://www.yhdenvertaisuus.fi/kampanjat/good-relations/
Esimerkki yhdenvertaisuuden arvioimisesta hyvien väestösuhteiden osa-alueita tarkastelemalla.