Mitä arvioidaan?

yhtenvertaisuus-03 Yhdenvertaisuuslain sisällöt liittyvät yhdenvertaisuuden edistämiseen (luku 2), syrjinnän kieltoihin (luku 3) sekä syrjinnän uhrin oikeusturvaan. Yhdenvertaisuuden arviointi voi sisällöllisesti jakautua kahteen osa-alueeseen jotka ovat:

Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Yhdenvertaisuuden edistäminen

Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Yhdenvertaisuuslain yksi keskeisistä tavoitteista on ehkäistä syrjintää. Syrjinnän tunnistaminen on tärkeä osa yhdenvertaisuuden arvioimista. Arviointia tehtäessä olisi hyvä tietää: mitä syrjintä eri muodoissa yhdenvertaisuuslain mukaan tarkoittaa, mikä on kiellettyä syrjintää ja mikä laillista erilaista kohtelua, mitä tarkoitetaan positiivisella erityskohtelulla, mitä tarkoitetaan kohtuullisilla mukautuksilla ja minkälaista syrjintää eri väestöryhmien kohdalla esiintyy.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Syrjinnän ilmenemisen arviointia voidaan tehdä sekä henkilöstöpolitiikan että toiminnan osalta. Arvioinnissa voidaan pyrkiä vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Esiintyykö organisaatiossa tai sen palveluissa syrjintää sen eri muodoissa?
Miten syrjinnän ilmeneminen on havaittu?
Millaisiin ryhmiin se kohdistuu?
Millaisia menettelytä syrjintätilanteisiin puuttumiseksi on käytössä?
Miten vaikuttavia ne ovat?
Millaisia muita toimenpiteitä syrjinnän ehkäisemiseksi on käytössä? (asenteisiin vaikuttaminen jne.)
Millaista tieto syrjinnästä organisaation toimialalla on saatavilla?
Saavatko vammaiset henkilöt asianmukaisia kohtuullisia mukautuksia?
Huomioidaanko syrjimättömyys työpaikkailmoituksissa?

Yhdenvertaisuuslaki määrittelee myös sallitun erilaisen kohtelun. Kaikki erilainen kohtelu joka perustuu henkilöön liittyvään syyhyn, kuten terveyden tilaan, ikään, kansalaisuuteen jne. ei lain mukaan ole syrjintää. Yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja liikennelainsäädännössä on säädetty erilaisista ikärajoista ja vaatimuksista.

Myös muulla kuin lakiin perustuvalla erottelulla voi olla perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet, erilaisten kieliryhmien yhdenvertaisuuden edistäminen tai uskonnollisille vähemmistöille annettavat avustukset eivät ole syrjintää, sillä ne pyrkivät perusoikeusnäkökulmasta hyväksyttävään päämäärän. Tällaisia päämääriä ovat esimerkiksi kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien, syrjimättömyyden ja tasa-arvon sekä lasten ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen.

Myöskään positiivinen erityiskohtelu jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaan ole syrjintää. Positiivisen erityiskohtelulla on oltava perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite, sen tulee olla suunniteltua, oikeasuhtaista ja tilapäistä. Positiivista erityiskohtelua on esimerkiksi rekrytointitoimenpiteet joilla pyritään lisäämään aliedustettuun ryhmään kuuluvien (esimerkiksi maahanmuuttajat) henkilöiden osuutta henkilöstössä. Positiivinen erityiskohtelu ei kuitenkaan saa muodostua muita henkilöitä syrjiväksi.

Erilainen kohtelu työssä ja työtehtävään valittaessa on yhdenvertaisuuslain 12 §:n mukaan oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi papin virkaa täytettäessä voidaan edellyttää tiettyyn kirkkokuntaan kuulumista tai kiinalaiseen ravintolaan voidaan hakea kiinalaistaustaisia työntekijöitä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää on

Määritelmä	Esimerkki
Välitön syrjintä (10 §): henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa	Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa
Välillinen syrjintä (13 §): näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella	Työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.
Häirintä (14 §): Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.	Loukkaustarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.
Ohje tai käsky syrjiä (8 §): Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite.	Ravintolan johtaja käskee eteisvahtimestareita varmistamaan että tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt eivät pääse ravintolaan
Kohtuullisten mukautusten epääminen (15 §): Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja joka jättää tekemättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyllistyy syrjintään.	Työnantaja kieltäytyy tarvittavista kohtuullisista järjestelyistä, joita vammainen työnhakija tarvitsisi osallistuakseen työpaikkahaastatteluun
Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 §): Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja.	Linja-autoyhtiö edellyttää kuljettajanpaikkaa koskevassa hakuilmoituksessaan hakijoilta Suomen kansalaisuutta
Vastatoimen kielto (16 §): Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.	Työnantaja siirtää työntekijän toisiin vähemmän vaativiin työtehtäviin hänen ilmoitettuaan syrjintäkokemuksesta työsuojeluviranomaiselle

Syrjinnän seuranta ja arkaluontoisten tietojen käsittelyn kielto

Syrjintätiedon keräämisessä on hyvä tuntea yksityisyyden suojaan koskevaa sääntelyä. Henkilötietolaki turvaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaan liittyviä perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä. Lakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn ja se sisältää muun muassa kiellon arkaluontoisten tietojen käsittelystä. Henkilötietolaki ei kuitenkaan estä syrjintään liittyvän tiedon keräämistä, kunhan kerättävä tieto ei luonteeltaan henkilötietoa. Yhdenvertaisuuden arviointia tehtäessä onkin tärkeä muistaa että:

Eri menetelmillä kerättävät tiedot eivät saa muodostaa henkilötietoja tai henkilörekisteriä
Yhdenvertaisuuskyselyt tulee toteuttaa anonyymeina
Kyselyissä on syytä varmistaa, että vastauksia ei voida jonkin muun muuttujan (kuin nimi) perusteella yhdistää tiettyyn henkilöön

Mikä on henkilötieto?

henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;
henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;
henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;

Arkaluontoiset henkilötiedot

Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

rotua tai etnistä alkuperää;
henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia

Syrjintä eri väestöryhmissä

Jokainen ihminen voi joutua kohtaamaan syrjintää tai ennakkoluuloja jonkin hänen liittyvän syyn kuten iän, uskonnon, terveydentilan jne. perusteella. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat henkilöt jotka kuuluvat ryhmiin joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Vaikka syrjinnän mekanismit ovat usein samanlaisia, syrjintä tilanteet vaihtelevat eri ryhmien kohdalla. Eri ryhmien erityskysymysten tunteminen voi auttaa tunnistamaan syrjintää. Seuraavassa esimerkkejä syrjinnästä ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä syrjintäperusteiden osalta:

Esimerkkejä syrjinnän kokemuksista eri väestöryhmissä

Romanit

Romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot heikentävät romanien yhdenvertaisia mahdollisuuksia työllistyä
Romanilapsia kiusataan kouluissa muita lapsia enemmän
Romaniperheelle asetetaan erityisehtoja kun he vuokraavat asunnon / vuokra-asuntoa ei myönnetä lainkaan
Työpaikalla tai kaupassa tapahtuvasta varkaudesta syytetään helposti ensimmäiseksi romanityöntekijää tai -asiakasta

Saamelaiset

Kunta kieltäytyy tarjoamasta saamenkielistä päivähoitoa tai vanhustenhoitoa vaikka siihen olisi tarvittavat resurssit
Saamelaisiin kohdistuu vihapuhetta internetissä
Saamelaisnuorten kokevat syrjintää kulttuurisen taustansa takia

Maahanmuuttajat

Näkyviin vähemmistöihin (tummaihoiset ja muut valtaväestöstä ulkonäöltään poikkeavat) kuuluviin henkilöihin kohdistuu rasistista nimittelyä ja väkivaltaa julkisilla paikoilla
Kielitaitovaatimukset asetetaan vaatimukseksi työssä, jossa ne eivät ole työn tekemisen kannalta välttämättömiä
Henkilön, jolla on vieraskielinen nimi tai joka puhuu murtaen suomea, on vaikeampi työllistyä kuin kantasuomalaisen

Vammaiset

Pyörätuolilla liikkuva henkilö ei pääse esteellisiin kauppoihin, työpaikkoihin tai luokkahuoneisiin, vaikka kohtuullisilla toimilla pääsy olisi järjestettävissä
Huonokuuloinen henkilö ei kuule keskustelua meluisassa kokousympäristössä ja häneltä evätään induktiosilmukan käyttö
Näkövammainen henkilö ei voi osallistua yliopiston pääsykokeeseen, koska koe perustuu näkemiseen, vaikka itse opintoura ja opintojen suorittaminen olisivat hänelle mahdollisia

Seksuaalivähemmistöt

Henkilö ei uskalla tuoda samaa sukupuolta olevaa partneriaan työyhteisön tietoon, koska pelkää syrjintää
Homoseksuaaleihin kohdistuu viharikollisuutta
Seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori/ aikuinen joutuu kuuntelemaan loukkaavia vitsejä koulussa/työpaikalla

Lapset ja nuoret

Lapsia ja nuoria ei kuulla heidän elämäänsä koskevia päätöksiä tehtäessä
Nuorten heikompi asema työmarkkinoilla
Kouluissa esiintyvä syrjintä, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä

Vanhukset ja ikääntyneet

Vanhukset kokevat että heidät nähdään sairaina tai kyvyttöminä vaikuttamaan heidän omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin
Ikääntyneiden kohtaa syrjintä työmarkkinoilla
Vanhusten tarpeiden ohittaminen sähköisiä palveluita suunniteltaessa

Uskonnolliset ja vakaumukselliset ryhmät

Henkilön vaatetukseen tai uskonnonharjoittamiseen liittyviä tekijöitä pidetään esteenä henkilön työnteolle silloin kun ne tosiasiallisesti eivät sitä ole
Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja ja heidän on vaikeampi työllistyä
Uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuu viharikollisuutta (väkivalta ja ilkivallanteot)

Moniperusteinen syrjintä

Romanivanhus tulee syrjityksi niin romanina kuin vanhuksena
Vammaista maahanmuuttajaa ei oteta työvoimapoliittiselle kotoutumiskurssille, koska hänen työllistymismahdollisuutensa katsotaan olevan muita huonommat
Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on korkeampi riski tulla kiusatuksi päivähoidossa tai koulussa
Seksuaalivähemmistöön kuuluvan vanhuksen kumppania ei tunnusteta perheenjäseneksi sairaan – tai vanhuksenhuollossa

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Yhdenvertaisuuden edistäminen on syrjintää ja siihen puuttumista laajempi asiakokonaisuus. Yhdenvertaisuutta ja sen edistämistä voidaan arvioida esimerkiksi eri väestöryhmien yhdenvertaisuuden (syrjintäperustelähtöinen tarkastelu), organisaation toimintojen tai hyvien väestösuhteiden näkökulmista. Yhdenvertaisuutta arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota sekä muodollisen että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen työyhteisössä ja toiminnassa.

Muodollinen yhdenvertaisuus

Muodollisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä tulee kohdella samalla tavoin ilman syrjintää.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tämä edellyttää niiden olosuhteiden muuttamista, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Positiivinen erityiskohtelu

Positiivinen erityiskohtelu on keino tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseen ja syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseen tai poistamiseen. Se mahdollistaa henkilöön liittyvän syyn huomioimisen esimerkiksi rekrytoinnissa, oppilaanotossa tai palveluiden tarjonnassa. Käytännössä positiivisessa erityskohtelussa on kyse tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän (esim. lapset tai vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavista toimenpiteistä. Nuorten työnvälityspalvelut, ikäihmisten nopeutettu menettely sosiaalipalveluiden tarpeen arvioinnissa tai oppilaitosten kielikiintiöt ovat esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta. Positiivinen erityiskohtelun tulee olla tavoitteisiinsa nähden oikeasuhtaista eikä se saa muodostua toisia ryhmiä syrjiväksi.

Kohtuullinen mukauttaminen

Kohtuullisilla mukautuksilla turvataan vammaisten henkilöiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta erilaisissa tilanteissa. Kohtuullisten mukautusten tekeminen on yhdenvertaisuuslain mukainen velvollisuus jonka laiminlyönti katsotaan yhdeksi syrjinnän muodoksi. YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksittäistapauksissa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Ryhmäkohtainen tarkastelu

Ryhmäkohtaisen arvioinnin ideana on pohtia sitä, onko eri taustoista tulevilla henkilöillä yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia organisaatiossa tai käyttää sen tuottamia palveluita? Arvioinnin yhteydessä voi myös pyrkiä tunnistamaan keinoja, joilla eri taustoista tulevien henkilöiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää. Arvioinnin tekemisen edellytyksenä on se, että organisaatiossa on riittävästi tietoa ja osaamista ryhmien erityiskysymyksistä. Tietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja ottamalla arviointiin mukaan eri ryhmiä edustavia kansalaisjärjestöjä.

Arvioinnin alkuun pääsemistä voi helpottaa taulukossa esitettyjen esimerkkikysymysten pohtiminen.

Arvioinnin kohde	Henkilöstön yhdenvertaisuus	Toiminnan yhdenvertaisuus
Ikä	Ovatko eri-ikäiset työntekijät yhdenvertaisia työpaikalla? Osataanko eri-ikäisten vahvuuksia hyödyntää?	Tunnistetaanko eri-ikäisten tarpeet palveluissa ja viestinnässä? Onko ikäryhmien välillä eroja palveluiden käyttöasteessa?
Alkuperä ja kansalaisuus	Onko etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi avointa työpaikkaa täytettäessä? Millaisin toimenpitein etnistä yhdenvertaisuutta voidaan edistää työuran aikana?	Onko saamelaisten ja romanien erityiskysymyksiä pohdittu toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa? Miten etnisten vähemmistöjä tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää palveluita voidaan edistää?
Kieli	Millaisin toimenpiteiden kielellisiä oikeuksia työpaikalla edistetään? Millaisin toimenpitein vieraskielisten työntekijöiden suomen tai ruotsin kielen taitoa tuetaan?	Voidaanko viestintää parantaa erikielisyyden osalta (vähemmistökielet ja selkokielisyys)? Miten tulkkauspalvelut toimivat? Onko viittomakielenkäytön tarvetta selvitetty?
Uskonto ja vakaumus	Onko työntekijöiden lomasuunnittelussa huomioita eri uskontokuntia edustavien juhlapyhiä? Huomioidaanko sisäisissä tarjoiluissa eri uskontojen ruokarajoituksia? Kunnioitetaanko työpaikalla ihmisten uskontoa ja vakaumusta?	Huomioidaanko eri uskontoihin kuuluvien erityistarpeita palveluissa? Kuulaanko eri uskontokuntia uskonnon harjoittamista koskevien päätösten/lakien valmistelussa?
Mielipide, poliittinen toiminta ja ammattiyhdistystoiminta	Hyväksytäänkö työpaikalla erilaisia mielipiteitä ja poliittisia näkemyksiä? Voiko mielipide tai poliittinen toiminta tai luottamusmiehenä toimiminen vaikuttaa yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työuralla?	Kerätäänkö erilaisia mielipiteitä politiikan valmistelussa
Perhesuhteet	Ovatko erilaisista perhetaustoista tulevat henkilöt yhdenvertaisia työpaikalla Millaisia keinoja esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on käytössä?	Tunnistetaanko eri perhetaustoista tulevien erityistarpeita palveluissa?
Terveydentila	Onko terveydentila este yhdenvertaisille mahdollisuuksille työpaikalla? Osataanko työntekijöiden terveydentilaa ottaa huomioon työpaikan toiminnan suunnittelussa	Millaisin toimenpitein asiakkaiden terveydentilaan liittyviä erityiskysymyksiä huomioidaan (esim. allergiat jne.)?
Vammaisuus	Millaisilla kohtuullisia mukautuksia työpaikalla on tehty? Onko työpaikan järjestelmät saavutettavia kaikille työntekijöille? Ovatko yhteiset kokoustilat esteettömiä?	Onko palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta selvitetty erilaisten vammaryhmien näkökulmasta? Millaisin viestintämenetelmin saavutettavuutta voidaan lisätä?
Seksuaalinen suuntautuminen	Voiko seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö olla avoimesti oma itsensä työpaikalla? Millaisin keinoin työpaikan asenneilmapiiriin voidaan vaikuttaa?	Onko palvelusuunnittelussa kiinnitetty huomiota seksuaalivähemmistöön kuuluvien henkilöiden erityistarpeisiin Osataanko niitä tunnistaa vai onko tarpeen konsultoida esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä edustavia järjestöjä?

Organisaation toimintojen tarkastelu

Yhdenvertaisuuden edistämistä voi myös tarkastella organisaation toimintojen kehittämisen näkökulmasta. Eri alojen organisaatioiden toiminnot eroavat luonnollisesti toisistaan. Esimerkiksi oppilaitosten toimintojen kehittäminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta edellyttää erilaisia toimenpiteitä kuin esimerkiksi poliisin toimintojen kehittäminen. Useimmilla organisaatioilla on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä mitä tulee henkilöstöpolitiikan tai esimerkiksi palveluprosessin osa-alueisiin. Toimintolähtöisen arvioinnin tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka yhdenvertaisia organisaation eri toiminnat ovat, miten yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat voidaan tunnistaa ja millaisin keinoin yhdenvertaisuutta voidaan edistää?

Seuraavissa esimerkeissä kuvataan yleisiä henkilöstöpolitiikkaan ja toimintaan liittyviä toimintoja ja sitä, miten niiden yhdenvertaisuutta voidaan tavoitteellisesti edistää. Lisäksi taulukosta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritty vastamaan.

Yhdenvertaisuuden edistäminen henkilöstöpolitiikassa

Toiminta	Tavoitteita	Esimerkkejä käytännöistä
Johtaminen	Johtamisessa otetaan huomioon työpaikan henkilöstön moninaisuus Yhdenvertaisuuden edistäminen sisällytetään strategisiin tavoitteisiin ja organisaation rakenteisiin	Moninaisuusjohtamisen koulutukset Yhdenvertaisuusasiat otetaan huomioon budjetti- ja strategiavalmisteluissa Yhdenvertaisuusasioiden koordinaatio annettaan tehtävää varten perustetulle ryhmällä tai vastuuhenkilöille
Rekrytointi	Eri ryhmiä edustavat työnhakijat kiinnostuvat organisaation työtehtävistä Kaikilla päteville hakijoille on yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi Vähemmistötaustaisia työntekijöitä palkataan lisää Henkilöstön osaaminen monipuolistuu	Rekrytoinnin valvominen syrjintätesteillä Rekrytointiprosessin esteettömyyden varmistaminen Eri ryhmiä kannustavat työpaikkailmoitukset Eri kieliä osaavan henkilökunnan rekrytoiminen
Perehdyttäminen	Eritaustaisten työntekijöiden perehdyttäminen ja ohjaus ovat tehokasta, monipuolista ja joustavaa	Henkilökohtaisen työohjaajan nimeäminen työsuhteen alkuvaiheessa Perehdytysohjelmassa otetaan huomioon erilaisten työntekijöiden tarpeet Kaksisuuntainen perehdytys
Henkilöstökoulutus	Henkilöstön osaaminen yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymyksissä paranee Kielteisiä asenteita puretaan	Yhdenvertaisuutta ja syrjintää sekä eri ryhmiä käsittelevät kurssit henkilöstökoulutuksessa Järjestöjen tarjoamiin koulutuksiin osallistuminen Yhdenvertaisuuskyselyt
Henkilöstön palkkaus, uralla eteneminen ja tehtävien jako	Palkkaus ja työehdot ovat oikeudenmukaisia eikä syrjintää esiinny Henkilöstön uralla etenemisen ja esim. koulutuksiin pääsyn mahdollisuudet ovat tasa-puolisia kaikille Työtehtävien jako vastaa henkilöstön osaamista	Henkilöstötilinpäätöksen tekeminen ja tehtävien vaatimustasojen määrittelyt Kehittämiskeskustelut Töiden yksilöllinen suunnittelu (esim. työaikajärjestelyt) Mentorointi Tehtäväjärjestelyiden säännöllinen läpikäynti
Työhyvinvointi ja työolojen kehittäminen	Työssä jaksaminen ja avoimuus lisääntyvät Sairauspoissaolot vähenevät Henkilöstön toimintaedellytyksiä parannetaan tarvittaessa apuvälineillä	Työhyvinvointitoiminta Joustavat työaika- ja paikkajärjestelyt Erilaisten perhemuotojen ja huoltosuhteiden tasavertainen kohtelu Kuulolaitteet, valaistus, sähköiset työvälineet, esteettömyyskartoitukset
Työsuojelu	Syrjintätapaukset osataan tunnistaa Syrjintä- ja kiusaamistapauksiin puututaan tehokkaasti Työntekijöiden välinen yhteistyö paranee	Työsuojelu- ja muut erillisohjeet syrjintätilanteiden varalta; ohjeet syrjintään ja häirintään puuttumiseksi Työsuojeluviranomaisten ja luottamusmiesten tekemä valvonta
Työntekijöiden osallisuuden lisääminen	Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet yhteisten asioiden valmistelussa paranevat Työyhteisön avoimuus ja luottamus lisääntyvät Työntekijöiden koko osaamispotentiaali on käytössä	Yhteistoimintaryhmät Kiintiöt työryhmissä
Tiedottaminen ja viestintä	Organisaation sisäinen viestintä on avointa, toimivaa ja tavoittaa kaikki työntekijät Henkilöstö on tietoinen organisaation sitoutumisesta yhdenvertaisuuden edistämiseen	Viestinnän esteettömyyden huomioiminen Monipuolinen tiedottaminen; intranet, sisäiset tiedotuslehdet, henkilöstöinfot Yhdenvertaisuussuunnitelmasta tiedottaminen

Yhdenvertaisuus toiminnassa

Toiminta	Tavoitteita	Esimerkkejä toimintamalleista
Palvelustrategian kehittäminen	Palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille Palveluiden käyttäjien eritystarpeet tunnistetaan	Osallisuutta vahvistavat yleiset palvelut Eri ryhmille suunnatut erityispalvelut Tulosohjaus ja resurssien kohdentaminen
Asiakaspalvelu	Organisaatio on ja koetaan helposti lähestyttäväksi Palvelutilanteissa ei esiinny syrjintää	Henkilöstökoulutus palvelutehtävissä oleville Asiakaspalautemekanismit Ennakko-oletusten ja alentuvan asenteen välttäminen
Neuvonta ja palveluohjaus	Neuvonta ja palveluohjaus helpottavat kaikkien ryhmien pääsyä palveluihin	Maahanmuuttajapalvelupisteet ja omankielinen neuvonta Palveluiden saavutettavuuden seuraaminen
Tulkki- ja omankielinen palvelu	Sekä asiakkaat, että viranomaiset ymmärtävät toisiaan Huomioidaan asiakkaiden yksityisyyden suoja käyttämällä ammattilaistulkkeja	Tulkkien ja etätulkkauksen käyttäminen Apuvälineiden ja muiden kommunikaatiota helpottavien keinojen käyttäminen
Erityspalvelut	Erityispalvelut osataan kohdentaa oikein Erityisryhmille suunnatut palvelut ja positiivinen erityiskohtelu parantavat asiakkaiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta	Ennakko-oletusten ja alentuvan asenteen välttäminen Maahanmuuttaja- ja vammaispalvelut Eri ryhmille suunnatut työelämävalmennukset Romaniyhdyshenkilöt
Asiakaspalaute	Kaikilla asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta saamastaan palvelusta	Asiakaspalautteen kerääminen eri menetelmin
Yhteistyö eri väestöryhmien kanssa	Asiakkaiden tarpeet osataan ottaa huomioon ja palveluiden vaikutukset paranevat Vähemmistöjen näkökulmat tulevat huomioiduksi asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa	Kuulemistilaisuudet ja lausuntokierrokset Kansalaisjärjestöstrategiat Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen
Syrjinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen palveluiden osalta	Asiakaspalvelusta vastaavat henkilöt eivät syrji Asiakkaat voivat valittaa kokiessaan tulleensa syrjityksi	Asiakaspalvelusta vastaavien henkilöiden kehityskeskusteluissa käsitellään syrjimättömyyttä Valitustie tehdään asiakkaille tunnetuksi; valitus-, oikaisuvaatimus- ja muutoksenhakumenettelyt Kantelumekanismit Potilas- ja sosiaaliasiamies
Tiedottaminen	Toiminnasta tiedottaminen on tehokasta, läpinäkyvää ja saavuttaa kaikki asiakasryhmät Tiedottaminen käsittelee vähemmistöjen kannalta oleellisia asioita, eikä anna stereotypistä tietoa	Ryhmille suunnattu tiedottaminen Eri kielillä tehdyt tiedotusmateriaalit, kuvamateriaalien käyttö Monipuolisten tiedotuskanavien käyttö (radio, ilmaisjakelulehdet) Esteettömät tiedotuskanavat Puututaan yksipuoliseen tai väärään vähemmistöjä koskevaan tiedottamiseen
Esteettömyystoiminta	Toimitilat, asiakaspalveluvälineet ja tiedottaminen ovat esteettömiä	Vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä tehdyt esteettömyyskartoitukset
Lainsäädännön, ohjeistuksien ja politiikan valmistelu	Yhdenvertaisuusvaikutukset otetaan huomioon säädösvalmistelussa Ohjeistuksien seurauksena ei synny suoraan tai välillisesti syrjiviä rakenteita tai käytäntöjä	Ohjeistuksia laadittaessa arvioidaan niiden vaikutukset eri vähemmistöryhmiin Yhteistyö eri vähemmistö-ryhmien kanssa
Hankintojen kehittäminen	Julkisten hankintojen yhdenvertaisuusvaikutukset paranevat	Kilpailuttamiskriteereissä otetaan huomioon toiminnan yhdenvertaisuusvaikutukset

Hyvien väestösuhteiden tarkastelu

Yhdenvertaisuutta voidaan arvioida myös hyvien väestösuhteiden näkökulmasta. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena on se, miten työyhteisön tai laajemmin yhteiskunnan sosiaalinen ilmapiiri vaikuttaa eri taustoista tulevien henkilöiden toimintavalmiuksiin? Väestösuhteiden kannalta keskeisiä osa-alueita ovat asenteet, turvallisuus, vuorovaikutus ja osallisuus. Tarkastelua voi tehdä esimerkiksi sen osalta millaiset asenteet eri väestöryhmiä kohtaan organisaatiossa on, miten turvallisena toiminta koetaan, voivatko henkilöt olla avoimesti sellaisia kuin ovat, minkälaiset tekijät vaikuttavat vuorovaikutukseen eri ryhmien välillä ja millaisia kokemuksia osallisuudesta ja vaikuttamisesta eritaustaisilla henkilöillä on. Väestösuhteiden tarkastelemiksi on kehitetty tukimateriaaleja kuten hyvien suhteiden indikaattorit joita voi hyödyntää arviointia tehtäessä. Esimerkkimateriaalit löytyvät seuraavasta yhdenvertaisuus.fi sivuston osiosta:

http://www.yhdenvertaisuus.fi/kampanjat/good-relations/

Esimerkki yhdenvertaisuuden arvioimisesta hyvien väestösuhteiden osa-alueita tarkastelemalla.

Seuraava jakso: Miten arvioidaan? ›

Yhdenvertaisuuden arviointi

Yhdenvertaisuuden arvioinnin työkalu