Yhdenvertaisuuden arviointi

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat kysymyksiä jotka voivat periaatteessa liittyä lähes kaikkeen organisaation toimintaan. Siksi yhdenvertaisuuden arvioiminen voi aluksi tuntua haastavalta. Viime vuosina on kehitetty erilaisia käytännön menetelmiä joita voidaan hyödyntää yhdenvertaisuutta arvioitaessa. Mikään ei myöskään estä organisaatioita kehittämästä sen toiminnalle sopivia uusia menetelmiä arvioinnin tekemiseksi. Seuraavassa esimerkkejä hyviksi havaituista menetelmistä joita erilaiset toimijat ovat käyttäneet yhdenvertaisuuden arvioinnissa.

Yleisin tapa kartoittaa yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä on toteuttaa henkilöstölle tai sidosryhmille (palveluiden käyttäjille) kysely yhdenvertaisuudesta. Henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla kartoitetaan esimerkiksi sitä kokevatko työntekijät työpaikan yhdenvertaiseksi, onko työntekijöillä syrjintäkokemuksia, ovatko he havainneet muihin kohdistuvaa syrjintää ja miten vaikuttavina he pitävät työpaikan yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä. Henkilöstökyselyssä voidaan myös kysy henkilökunnan näkemyksiä toiminnan yhdenvertaisuudesta, koulutustarpeista, yhteistyömuodoista syrjinnän vaarassa olevien ryhmien kanssa jne. Sidosryhmäkyselyt voivat kohdistua monenlaisiin ryhmiin kuten palveluiden käyttäjiin, yhteistyökumppaneihin, kansalaisjärjestöihin jne. Tällaisten kyselyiden tarkoituksena on kerätä ulkopuolinen arvio toiminnan yhdenvertaisuudesta tai esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteiden kohdentamisesta.

Yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyystilanteen arvioimiseksi voidaan järjestää erillisiä tilaisuuksia kuten temaattisia kokouksia tai työpajoja. Niiden tarkoituksena on yhdessä arvioida sitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu, esiintyykö syrjintää, millaisilla toimenpiteillä eri ryhmien yhdenvertaisuutta voitaisiin edelleen kehittää jne. ? Uusi yhdenvertaisuuslaki korostaa erityisesti työntekijöiden, oppilaiden ja heidän huoltajien sekä opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua tai tulla kuulluksi yhdenvertaisuustoimenpiteiden suunnittelussa ja niiden arvioinnissa. Yhdenvertaisuutta käsittelevät kokoukset ja työpajat voivat toimia keinoina osallistaa kyseisiä ryhmiä toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin. Arviointikokouksen sisältöjä voidaan ottaa myös osaksi yhdenvertaisuuteen liittyviä koulutustilaisuuksia. Tämä voi lisätä henkilöstön osallistumisaktiivisuutta.

Syrjinnän vaarassa olevien ryhmien kuuleminen on hyvä menetelmä kerätä tietoa toiminnan yhdenvertaisuudesta eri ryhmien näkökulmasta.  Kuuleminen voidaan toteuttaa monella tavalla kuten esimerkiksi järjestämällä kuulemistilaisuuksia, toteuttamalla lausuntokierroksia tai haastattelemalla eri ryhmiä edustavien järjestöjen asiantuntijoita.  Kuulemisen helpottamiseksi on laadittu erilaisia työkaluja kuten esimerkiksi julkisen hallinnon viranomaisille tarkoitettu sähköinen lausuntopalvelu sekä kaikille toimijoille avoin ota kantaa – palvelu.

Yhdenvertaisuuden arvioiminen voidaan liittää myös osaksi organisaation strategiaprosessia. Esimerkiksi joissain ministeriössä osastoja pyydetään arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tällaiset aineistot tuottavat hyvän pohjan yhdenvertaisuuden arvioimiseksi. Arvioinnin pohjaksi voidaan asettaa yhteisiä yhdenvertaisuustavoitteita jotka ovat myös osa organisaation yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Taulukossa 1 on esimerkkinä sisäministeriön vuosina 2013-2014 käyttämät ministeriön yhteiset yhdenvertaisuustavoitteet joiden toteutumista on seurattu osana toiminnan ja talouden suunnittelua.

Esimerkki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteista joiden toteutumista arvioidaan:

Ydintoimintojen analyysissa organisaatio tarkastelee sen keskeisiä toimintoja kuten viestintää, johtamista, palveluprosessin eri osa-alueita, markkinointia, henkilöstöpolitiikkaa jne. yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Arviointia voidaan tehdä esimerkiksi pohtimalla sitä:

1. Miten yhdenvertaisia eri toiminnot ovat erilaisten käyttäjien tai osanottajien näkökulmasta? (ryhmäkohtainen tarkastelu)
2. Miten esteettömiä ja saavuttavia toiminnot ovat?
3. Millaisin toimenpitein yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää?
4. Millaisilla menetelmillä saadaan tietoa ydintoimintojen yhdenvertaisuudesta?
5. Millainen vaikutus työntekijöiden asenteilla on toimenpiteiden toteuttamiseen ja niiden yhdenvertaisuuteen?

Asiakirja-analyysin tarkoituksena on arvioida sitä, miten yhdenvertaisuus huomioidaan organisaation tuottamien asiakirjojen sisällöissä ja miten monimuotoisuutta voitaisiin tehdä näkyvämmäksi jatkossa. Analyysia voidaan tehdä asiakirjojen ohessa myös mediasisällöistä ja muusta viestinnästä.

Tilojen ja palveluiden esteettömyydellä ja saavutettavuudella lisätään monien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Esteettömyyden ja saavutettavuuden tarkasteleminen voivat olla osa yhdenvertaisuuden arviointia. Esteettömyyskartoitukset voivat kohdistua rakennettuun ympäristöön tai esimerkiksi sähköisten palveluiden saavutettavuuteen. Esteettömyys- ja saavutettavuus voidaan ottaa huomioon myös rakentamista ja järjestelmähankintoja koskevien hankintojen arviointikriteereissä. Esteettömyyskartoituksien tekemisestä on julkaistu hyviä aineistoja kuten:

Invalidiliiton ESKEH-hankeen materiaalit rakennetun ympäristön kartoituksissa, ohjeistuksissa ja koulutuksissa

Näkövammaisten keskusliiton Esteettömyys huomioitu –leima

Verkkosisältöjen osalta on tietoa eri aineistojen testaamisesta ja itsearvioinneista Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) –suosituksessa

Hyviä välineitä on myös Kulttuuria kaikille –sivustolla

Syrjintään liittyvät kysymykset voivat nousta esiin myös työsuojelutyön aineistoissa. Työsuojelun toimintaohjelmia laadittaessa saatetaan tarkastella asioita, jotka ovat tärkeitä myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi palvelutilanteissa toimivien erilaisten etnistä taustaa edustavien työntekijöiden kokema ja asiakkaiden taholta tuleva rasistinen puhe lisää työ psykososiaalista kuormittavuutta.

Myös tasa-arvotyön yhteydessä tuotettuja aineistoja voidaan hyödyntää yhdenvertaisuuden arvioinnissa. Kokemukset sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä voivat tuoda esiin esimerkiksi moniperusteisen syrjintää tai muita työilmapiirin yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tasa-arvotyön yhteydessä toteutetuilla toimenpiteillä voi myös olla positiivinen vaikutus työpaikan yhdenvertaisuuteen.

Työyhteisön yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita voidaan käsitellä myös esimiehen ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi syrjintäkokemusten, asenteiden tai yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan ottaa myös mukaan asiakastyytyväisyyttä kartoittaviin kyselyihin. Tämä on yksi keino saada ulkopuolista arviointia toiminnan yhdenvertaisuudesta. Asiakastyytyväisyyttä kerättäessä voidaan myös pohtia keinoja (esteettömyys, erikieliset lomakkeet jne.) joilla kyselyyn vastaaminen tehdään mahdolliseksi mahdollisimman monella asiakasryhmälle.

Viranomaisia koskevat laillisuusvalvonta-aineistot saattavat sisältää huomiota jotka ovat merkille pantavia yhdenvertaisuutta arvioitaessa. Laillisuusvalvontaviranomaisten vuosiraportit ja joidenkin viranomaisten sisäiset laillisuusvalvontakertomukset voivat muodostaa tällaisia aineistoja.

Yhdenvertaisuutta voidaan arvioittaa myös ulkopuolisella taholla. Esimerkiksi moniin kehittämishankkeisiin liittyy ulkopuolista arviointia jonka yhteyteen voidaan liittää yhdenvertaisuuden arviointia koskevia kokonaisuuksia.

Organisaation toimialan yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymyksistä voi myös löytyä tutkittua tietoa. Tällaisen tiedon saatavuus voi helpottaa esimerkiksi toiminnan yhdenvertaisuuden arvioimista. Esimerkiksi oikeusministeriön koordinoiman syrjinnän seurantajärjestelmän puitteissa on kerätty paljon tietoa syrjinnän ilmenemisestä koulutuksessa ja vapaa-ajalla, työelämässä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Suomea arvioidaan eri kansainvälisten ihmisoikeussopimusvalvontaelinten toimesta säännöllisin väliajoin. Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa koskevat maaraportit sisältävät eri elämänalueita koskevia suosituksia monien ryhmien yhdenvertaisuuden kannalta tärkeistä aiheista.

Lisätietoja:
Ulkoministeriön ihmisoikeussopimuksia koskeva verkkosivu